finnishnature

Päivät 28-31: Kalajoelta Ulkokrunniin

Päivä 28: Kalajoelta Pyhäjoelle

Kalajoella viihdyin Rautio Sportsin vieraana muutaman päivän, varustehuoltoa ja lepoa sekä tankkausta ohjelmassa. Kalajoen Hiekkasärkät ovat näkemisen arvoinen paikka, joiden ympäristö ja palvelut kasvavat kovaa vauhtia. Leirintäalueelta löytyy mm. Yksi Suomen parhaista Irkkupubeista! Suosittelen vahvasti kesälomareissua tänne Kalaforniaan! Vaikka Kalajoella olisikin viihtynyt hienosti vielä vaikka viikon, oli matkan jatkuttava. Superkiitokset Raution koko porukalle ja muille jotka tulitte moikkaaman!

Kalajoen jälkeen seuraava etappi oli Pyhäjoki, missä odotti mökkimajoitus tuttujen luona. Matkanteko sujui joutuisasti, 35 kilometrin pätkä tuntui edellisen 60 kilometrin päivämatkan jälkeen alkuverryttelyltä! Myötäinen tuuli lopahti sateiden jälkeen, ja loppumatkan meloin käytännössä tyynessä säässä. Illalla sauna upeissa merimaisemissa ja valmistautumaan taas seuraavaan päivään. Kiitokset Pyhäjoen mökkimajoituksesta sinne päin!

Raaheen Meripäiville - Pooki flakkaa! 

Pyhäjoelta matka jatkui Raahen suuntaan. Sääennuste näytti mukavaa kevyttä myötäistä tuulta, mutta yllättäen ennusteeseen ei taaskaan ollut luottamista. Lienee ilmatieteenlaitoksella pukannut tänä kesänä harmaita hiuksia näiden pienten matalapaineiden kanssa.. Tuuli kääntyi sivumyötäisesi ja nosti melko hyvänkokoisen mainingin. Pyhäjoen voimalaitoksen työmaan jälkeen merta oli edessä lähes kaksikymmentä kilometriä eli keikutusta riitti pitkälle pätkälle.

Rantautumistunnelmissa Raahessa

Rantautumistunnelmissa Raahessa

Meripäivät taustalla! 

Meripäivät taustalla! 

Raaheen saapuessa vastassa oli SUP Siniaallon parivaljakko koiransa Sulon kanssa. Tiesinkin että Pooki Flakkaa-tapahtuma oli keskustassa käynnissä ja siellä oli tarkoitus käydä esittäytymässä. En kuitenkaan osannut yhtään odottaa vastassa ollutta ihmismäärää! Aika huikea kokemus rantautua oikein juontajan juttujen kera rannalle, moni muukin tuli kyselemään reissukuulumisia. Hetken aikaa ehdin jututtaa innokkaita kyselijöitä jonka jälkeen matka jatkui Raahen läpi kulkevaa kanavaa pitkin majoitukseen. Illalla käytiin vielä nappaamassa retkieväät Raahen legendaarisesta Take Away-kebabravintolasta, ja virkistävän saunan kautta nukkumaan. Kiitos SUP Siniaalto vieraanvaraisuudesta! 

 

Raahen Kauneuskanava kulkee kaupungin läpi. 

Raahen Kauneuskanava kulkee kaupungin läpi. 

Raahesta Hailuotoon leppoisassa kelissä 

Aamulla Raahesta lähtiessä sää näytti täydelliseltä etenemiseen, matkaa seuraavalle etapille tulisi noin 35km. Hailuodon Marjaniemeen pyrin pääsemään, ja koska sää oli mitä parhain päätin lähteä melomaan pitkän pätkän suoraan meren ylitse. Etäisyyttä Tauvosta Marjaniemeen tulikin se lähes 25 kilometriä, taas loppupäivästä tuuli tyyntyi lähes täysin. Marjaniemessä sain myös lämpimän vastaanoton, muutama veneilijä tunnisti meikäläisen eikä aikaakaan kun matkaajalle saatiin murkinaa pöytään. Samalla tuli puheeksi reitin seuraava etappi, Ulkokrunni. Selvisi että vaikka Ulkokrunnin edustalle on merkitty suojasatama, on alue rauhoitettu ja maihinnousu sallittua vain luvan kanssa. Onneksi Marjaniemen veneilijät tiesivät tämän kertoa ja sainkin yhteyden Ulkokrunnin vartijaan joka toivotti mut tervetulleeksi kun kerroin matkan aiheesta. Kullanarvoisten vinkkien kanssa suuntasin vähän matkaa vielä Hailuodon rantaa edemmäs ja asetin teltan rantaviivalle. Seuraavan päivän melonta tulisi olemaan reittinä yksi haastavimmista koko reissulla. 

 

Rauhassa sai olla autiolla rannalla. 

Rauhassa sai olla autiolla rannalla. 

IMG_3915.JPG
Taivaanrannassa sateli enemmänkin vettä, vesisateet tulivat omalle kohdalle vasta yöllä. 

Taivaanrannassa sateli enemmänkin vettä, vesisateet tulivat omalle kohdalle vasta yöllä. 

IMG_3917.JPG

Ulkokrunnia kohti - horisontissa pelkkää merta

Hailuodosta Ulkokrunniin tulee matkaa suoraan yli 35 kilometriä, keskelle avointa merta. Koko reitiltä ensimmäinen "suoja" löytyisi vasta 20 kilometrin melonnan jälkeen, joten etukäteen matka jännitti melko paljonkin. Sääennusteet olivat vaihdelleet laidasta laitaan moneen otteeseen viime viikkoina, viimeksi edellisenä päivänä. Toivoin että tällä kertaa ennuste heilahtaisi itselle onnekkaasti jotta ylitys sujuisi turvallisissa merkeissä. 

Tasaista on. Aurinkokin näyttäytyi ennen pilvien saapumista. 

Tasaista on. Aurinkokin näyttäytyi ennen pilvien saapumista. 

Ulkokrunnin mökkien sisustusta. 

Ulkokrunnin mökkien sisustusta. 

Vesiturvallisuutta vuosien takaa! Tätä korkkiliiviä on kuulemma käytetty pelastusliivinä ennen moderneja aikoja. 

Vesiturvallisuutta vuosien takaa! Tätä korkkiliiviä on kuulemma käytetty pelastusliivinä ennen moderneja aikoja. 

Mökit ovat olleet kovien myrskyjen armoilla. 

Mökit ovat olleet kovien myrskyjen armoilla. 

Tuuria olikin matkassa, tuuli tyyntyi lähes täysin ja olin hyvässä vauhdissa koko päivän! Vasta n. 2 kilometrin päässä rannasta vastatuuli alkoi taas heräillä, mutta tässä vaiheessa se ei enää päässytt haittaamaan menoa. Rannassa odottikin mieluisa vastaanotto, kun Maakrunni-säätiön edellinen puheenjohtaja odotteli muita saapujia saarelle. Selvisi että paikalle olisi tulossa myös muita säätiön aktiiveja, ja seuraavana päivänä olisi tiedossa pieniä kunnostustöitä ja talkoohommia. Sain myös hyvin tarkan selostuksen saaren historiasta ja ympäristöstä sekä hyvän opastuksen saarta kiertävälle luontopolulle. 

 

Upeaa metsää saaren keskivaiheilla. 

Upeaa metsää saaren keskivaiheilla. 

IMG_3904.JPG
IMG_3898.JPG
Kuka arvaa mitä varten nämä kivikehät on tehty?

Kuka arvaa mitä varten nämä kivikehät on tehty?

Ulkokrunni on ensimmäisiä yksityisiä suojelualueita Suomessa ja on ollut edelläkävijöitä luonnonsuojelun asialla. Alue on suojeltu jo 1930-luvulta saakka ja nykyään alueella saa vierailla vain kirjallisella luvalla Maakrunnisäätiöltä, tai kesäisin 15.7.-31.8. Välisenä aikana erillisellä luvalla. Alueella on ollut osoitettuna alusta asti oma vartija, joka on huolehtinut siitä että alueen luontoa kunnioitetaan. Etenkin alkuvaiheissa tämä herätti paljon tunteita paikallisväestössä jotka olivat jo ammoisista ajoista saakka käyneet keräämässä luonnosta ravintonsa. Muunmuassa pienentyneet hanhikannat ajoivat kuitenkin suojelun asiaa. Suojelulla haluttiin turvata alueen ruoaksikin käytettyä eläinkantaa, ja suhde luonnonsuojeluun on alusta asti täällä hyvin käytännönläheistä. Aiemmin Ulkokrunnista erillään ollut Pihlajakari on ollut vuosia kalastajien turvasatama etenkin syysmyrskyillä ja saarelta löytyykin muutamia kalastuskämppiä. Nyt Pihlajakarin ja Ulkokrunnin välinen alue on noussut merestä  ja kasvanut umpeen. 

Keskellä kaislikkoa kahlaamassa. 

Keskellä kaislikkoa kahlaamassa. 

Ulkokrunnin toisessa päässä sijaitsee Oulun yliopiston tutkimuslaitos, vanha puupooki sekä jo käytöstä poistettu rautapooki. Viimeisen torniin pystyy kiipeämään melkoisen ilmavia terästikkaita pitkin ja sieltä aukeaa upeat maisemat ympäröiville alueille. Saari on melko iso ja todella täynnä monenlaista elämää! 

 

Rautapooki näkyy kilometrien päähän. 

Rautapooki näkyy kilometrien päähän. 

Suhteellisen "ilmavat" tikkaat vievät pookin htorniin. 

Suhteellisen "ilmavat" tikkaat vievät pookin htorniin. 

Päätähuimaava maisema alaspäin. 

Päätähuimaava maisema alaspäin. 

Pelkästään tämän maiseman takia kannatti meloa lähes 1200 kilometriä! 

Pelkästään tämän maiseman takia kannatti meloa lähes 1200 kilometriä! 

Ei voi muuta kuin kiitellä hyvää tuuri ajoituksen kanssa! Tälle matkalle on kertynyt rutkasti uusia kokemuksia ja tieto rannikkoalueesta on karttunut monella tasolla. Nyt osuin Ulkokrunniin samaan aikaan Metsähallituksen meribiologien kanssa, jotka ovat täällä tekemässä perustutkimusta. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla heidän työstään, työtavoistaan sekä tutkimustuloksista! 

 

Erilaisia pilviä horisontissa. Tällä hetkellä olimme matalapaineen keskuksessa. 

Erilaisia pilviä horisontissa. Tällä hetkellä olimme matalapaineen keskuksessa. 

Näkymä metsän ylitse. 

Näkymä metsän ylitse. 

IMG_3895.JPG
Monimuotoista luontoa näkyvissä joka suunnalla. 

Monimuotoista luontoa näkyvissä joka suunnalla. 

Tässä kelpasi hengähtää hetki ja nauttia eväitä. 

Tässä kelpasi hengähtää hetki ja nauttia eväitä. 

Tämä päivä menee lepäillessä ja pienissä talkoopuuhissa, ulkona pauhaa kova tuuli joka ei mahdollista liikkumista täältä yhtään mihinkään. 

 

IMG_3918.JPG

Päivä 13: Teersalosta Kuunarin kautta Mussaloon

Eilen matka ei päässyt jatkumaan kovinkaan pitkälle vastatuulen takia. Hetkittäin pienissä saarten väliköissä kovaakin puhaltanut tuuli hidasti etenemistä, eikä vastainen virtaus auttanut asiaa. Olin itseasiassa melko yllättynyt siitä miten kovia virtauksia tällä alueella on, muuallakin olen huomannut saman efektin mutta en läheskään yhtä voimakkaana. 

Lähtö siis tapahtui Teersalon satamasta, jossa majoituin edelliseksi yöksi Old Smuggler-nimisen ravintolan vierasmökkeihin. Uni maistui hyvin pitkän viikon jälkeen ja pääsin liikkeelle puolenpäivän aikoihin. 

 

Lounas Kuunarilla

Lähes neljän tunnin punnertamisen jälkeen olin edennyt alle 10 kilometriä, ja totesin että tällä vauhdilla jatkamisessa ei ole järkeä: se vie enemmän voimia kuin normaalisti eikä matka taitu ollenkaan. Tutkailin kartasta sopivaa saarta/kalliota lounaspaikaksi, kun sattumalta osuin Kuunari-nimisen saaristoravintolan kohdalle. Vastakkaiselta rannalta näin bensa-aseman liehuvan lipun ja nopealla googlauksella totesin että tässä on mun lounaspaikka! 

Kuunarin henkilökunnalta sainkin infoa lähellä sijaitsevasta leirintäalueesta jonne voisin majoittua yöksi. Vaikka alunperin matkan aikana ei tarkoitus ollutkaan majoittua muualla kuin teltassa ja saarissa, ei tässä kohtaa ole juuri muita mahdollisuuksia: rannat ovat tiiviisti asuttuja ja tyhjät saaret olisivat vaatineet tuntien lisämelonnan. Lyhyt matka Kuunarilta Mussaloonkin kesti lähes tunnin..

 

Tuulet kääntyvät

Majoituin siis Mussaloon, tarkoituksena herätä aamuyöllä nappaamaan etelätuuli ja matkata Uuteenkaupunkiin aamun aikana. Ne suunnitelmat menivät uusiksi kun aamuyöllä herätessä ennuste olikin muuttunut. Aika ei olisi riittänyt perille asti ennen tuulen kääntymistä takaisin vastaiseksi, joten päätin jäädä viettämään lepopäivää tänne. 

Kroppa aivan selvästi kaipasi jo taukoa, sääennusteiden tarkistuksen jälkeen uni maittoi pitkälle aamuun saakka vaikka meninkin aikaisin nukkumaan. 

Huomenna varmasti levänneenä jaksaa taas punnertaa vastatuuleenkin paremmin. 

 

Ylen juttu herätti kiinnostusta

Eilisen aikana sain aivan mielettömästi viestejä, tsemppauksia ja avuntarjouksia niin majoitusten kuin ihan paikallisosaamisenkin merkeissä. Hurjan iso kiitos kaikille tuesta ja avusta! Loppumatkalla on paljon paikkoja joiden vesialueet eivät ole kovin tuttuja joten kaikki paikallistieto otetaan avosylin vastaan! 

Viestit tulevat hyvin perille tätä kautta, ja vastailen niihin aina kun vain ehdin!  

 

 

Leiri pystyssä ja numerokin kyljessä. 

Leiri pystyssä ja numerokin kyljessä. 

Illalla tuuli hieman tyyntyi, mutta yötä vasten melomiseen eivät paukut riittäneet. 

Illalla tuuli hieman tyyntyi, mutta yötä vasten melomiseen eivät paukut riittäneet. 

Päivä 6+7: Helsingistä Porkkalaan, ja Porkkalan selän yli

Helsinki-Porkkala väli tuntui lepopäivän jälkeen yllättävän raskaalta ja hankalalta. Tuuli kääntyi vastaiseksi, ja monissa kohdissa jouduin hetkittäin oikeasti puristamaan että pääsin edes eteenpäin. 

Onneksi matkan varrella tuli tuttuja vastaan, jäätelövene toi väsyneelle matkaajalle lisäenergiaa kuningatar-tuutin muodossa! 

Siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin, kelin yhä vaihdellessa. Hetkittäin satoi vettäkin ja tuuli nousi aina ennen vesisateen alkua. 

Lopulta pääsin koukkaamaan sisäväylälle saarien suojaan, ja niinkutsutulle "puutarhaväylälle". Matka eteni huomattavasti jouhevammin kun tuulesta ei enää ollut haittaa. Lisäksi matkan toisessa päässä odotti lämmin sauna, kylmä olut ja grillistä nostetut ribsit! Todella kiva päivä siis näissä merkeissä, en antanut tuulen hyydyttää hymyä.

 

Porkkalanselän ylitys

Eilinen sää ei mahdollistanut ylitystä, kova sivutuuli ja sumu/sade olisivat olleet todella hankala yhdistelmä. Päätin jäädä päiväksi odottamaan parempaa tuulta ylitykseen. 

Tänään tuuli oli jo selkeästi kevyempi ja pääsinkin pienestä keikutuksesta huolimatta lopulta yli. Vauhti oli hidas aallokon ja vastaan painaneen tuulen takia, mutta yli mentiin silti!  

Koko päivän vaihtelevat säät sekoittivat pakkaa, ja jouduin kiemurtelemaan saarien välissä välttääkseni kovimman tuulen. Viimeisessä ylityksessä tuuli oli lähes täysin tyyntynyt, kun se yhtäkkiä kuin napista painamalla olisi alkanut taas. Sivutuulta lähes 7-9m/s joka painoi mut suoraan rantaan. Onneksi kyseinen saari oli päivän viimeinen etappi muutenkin, joten ei muuta kuin rantaviivaa pitkin kävellen sopivalle leiripaikalle. 

 

 

 

IMG_3513.JPG
IMG_3509.JPG
IMG_3515.JPG
IMG_3516.JPG
IMG_3511.JPG
IMG_3518.JPG
IMG_3517.JPG
IMG_3510.JPG
IMG_3519.JPG